Palveluiden ulkopuolelle jäämiseen vaikuttivat useimmiten alkoholin käyttö ja mielenterveyden pulmat.
Huomiosta syntyi ensimmäinen pilkeporukka, johon etsittiin, kutsuttiin ja saatettiin mukaan omiin oloihinsa jääneitä ikääntyneitä. Vuosina 2005-2011 Pilke oli RAY:n rahoittaman Liika on aina liikaa, ikääntyminen ja alkoholi -hankkeen osaprojekti. Hanketta koordinoi Sininauhaliitto, ja noina vuosina oli mahdollisuus kehittää toimintaa, levittää ja tehdä sitä tunnetuksi Helsingissä.
Vaikka ikääntyneiden päihdetyön tarve tiedettiin, oli Pilke jotakin aivan uutta ja sen avaaminen ja tunnetuksi tekeminen vei isossa kaupungissa ja sen monitahoisessa palvelujärjestelmässä vuosia.
Aktiivinen ja periksiantamaton työskentely, verkostojen luominen ja hankkeen saama jatkorahoitus mahdollistivat Pilkkeen vaikuttavuuden.
Lisäksi hankkeen onnistumisen taustalla oli tunnistettu tarve tuottaa palvelu, jossa väliinputoajat ja syrjäytymisuhan alla elävät vanhukset saadaan palveluiden piiriin.
Pilke oli sitä mitä tarvittiin.
Vuosille 2011-2014 teimme kumppanuussopimuksen Helsingin kaupungin kanssa, jolloin sosiaalivirasto rahoitti pilketoimintamme ja me Diakonissalaitoksella arvioimme toiminnan vaikuttavuutta.
Vuosien yhteistyö kaupungin kanssa on päättymässä siihen, että pilketoiminta on siirtymässä osaksi julkista palvelujärjestelmää.
Pilkkeen toimintamalli on osoittautunut niin vaikuttavaksi ja tehokkaaksi, että se siirtyy osaksi Helsingin kaupungin omia palveluja. Lisäksi ensimmäiset pilkeohjaajat valmistuivat Raumalla keväällä 2013, ja Turussa koulutus alkaa tämän vuoden lopulla.
Olennaista on, miksi Pilke on onnistunut auttamaan ja kannattelemaan ikäihmisiä, joita ei kyetty saamaan muiden palvelujen piiriin.
- Pilke on etsivää työtä ja kynnys tulla mukaan on matala
- Kaikki alkaa kohtaamisesta
Ilman henkilökohtaista suhdetta, konkreettista saattoapua ja mukaan houkuttelua ei useimpia ikääntyneitä päihteidenkäyttäjiä saada mukaan toimintaan.
- Pilkkeessä saa vertaistukea ja jokainen tulee kuulluksi
Oman arjen kokemukset jaetaan ryhmässä kuulumiskierroksella. Kaikkien kokemuksille on tilaa ja kaikkia puheenvuoroja kuunnellaan arvostaen. Yhdessä pähkäillään arjen pulmakohtia ja etsitään niihin ratkaisuja.
- Ihmistä arvostetaan sellaisenaan
Pilkkeessä ihminen on sellaisenaan arvokas: Häntä arvostetaan, olipa hän pilkeporukassa mukana päihtyneenä tai selvinpäin.
Tämä totaalinen tapa hyväksyä ihminen sellaisenaan ja ilman muutospaineita toimii – paradoksaalista kyllä – parhaimpana alustana ihmisestä itsestään lähteville ajatuksille toimia toimia toisin.
- Pilkeläisistä pidetään kiinni
Kiinnipitämällä mahdollistuu pilkeläisen kiinnittyminen ensin ohjaajiin ja sen jälkeen ryhmään.
- Työntekijät ovat yhteisön jäseniä
- Jokaisella on vahvuuksia
Pienikin muutos tai erilainen tapa toimia voi liikauttaa kokonaisuutta ja sen myötä arkea parempaan suuntaan.
- Ryhmät ovat toiminnallisia
Toiminta suunnitellaan aina yhdessä.
Tekeminen voi olla mitä vain: musiikkia, istumajumppaa, käsillä tekemistä, pelaamista, tietovisoja, aivojumppaa...
Joka porukassa on tällä hetkellä 10-12 pilkeläistä, joiIle kerran viikossa kokoontuva pilkeporukka on henki ja elämä. Ryhmistä on tullut yhteisöjä, jotka kannattelevat monien vaikeuksien keskellä eläviä ikääntyneitä.
Se, että on paikka, jossa ihmistä odotetaan ja hänestä välitetään, on saanut paljon hyvää aikaan monen kohdalla.
Mutta pilketoiminta ei ole vain vaikuttavaa vaan myös kustannustehokasta.
Pilkkeen tuella pilkeläiset pystyvät asumaan omissa kodeissaan pitempään ja päihde- sekä terveyspalvelujen tarve vähentyy. Elämänhalun ja -ilon löydyttyä kuntoutuminen niin psyykkisesti kuin fyysisestikin on mahdollistunut.
Myös alkoholin käyttö vähenee useimmilla – vaikka se ei tavoitteena olekaan. Moni on myös Pilkkeen avulla lopettanut juomisen.
Tärkein asia on hyväksytyksi tuleminen, ihmisarvon kokemus.
Terhi Pajunen on pilketoiminnan ohjaaja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti